Myyräsuojat



RUNKOSUOJA     - Lue lisää
Värit sininen, vihreä, ruskea ja harmaa

YKSIOSAINEN, KIINTEÄ, 100% SUOMALAINEN
KORKEUS 28 cm
YLÄHALKAISIJA 5,5 cm
ALAHALKAISIJA 9,5 cm
PAKKAUSKOKO 480 kpl/ltk ja 9.600 kpl/lava
HAJOAMISAIKA 5-7 vuotta

VALINTA MYYRILLE
Kokoluokan 1-3 taimille
Esim. tammi, lehmus, visakoivu, haapa, koivu
Kaikille maalajeille (turpeelle asennus syvempään)
Korkealle lumimäärälle

ASENNUS
Suojan alareunassa sahalaita helpottamassa asennusta
Suojassa routatartunnat on muotoiltu kierteeksi
Painetaan taimen päältä ja kierretään myötäpäivään noin 1/2 kierrosta
Asennetaan kiertämällä maahan yhdellä kädellä
Asennusnopeus 1200-3000 kpl/päivä
Pienikokoiset taimet:
Suoja on nopea pujottaa taimen läpi
Suurikokoiset taimet:
Pujotettaessa on oksat puristettava suppuun toisella kädellä

Runkosuoja
Routatartunta n. 1-2 cm maan sisään

TYVISUOJA     - Lue lisää
Värit sininen ja vihreä

YKSIOSAINEN, KIINTEÄ, 100% SUOMALAINEN
KORKEUS 17 cm
YLÄHALKAISIJA 6 cm
ALAHALKAISIJA 9 cm
PAKKAUSKOKO 600 kpl/ltk ja 12.000 kpl/lava
HAJOAMISAIKA 5-7 vuotta

VALINTA MYYRILLE
Kokoluokan 1-3 taimille
Esim. koivu, kuusi, mänty
Erityisesti pellonmetsitykseen
Kaikille maalajeille (turpeelle asennus syvempään)
Normaalille lumimäärälle

ASENNUS
Suojan alareunassa sahalaita helpottamassa asennusta
Suojassa routatartunnat on muotoiltu kierteeksi
Painetaan taimen päältä ja kierretään myötäpäivään noin 1/2 kierrosta
Asennetaan kiertämällä maahan yhdellä kädellä
Asennusnopeus 1200-3000 kpl/päivä
Pienikokoiset taimet:
Suoja on nopea pujottaa taimen läpi
Suurikokoiset taimet:
Pujotettaessa on oksat puristettava suppuun toisella kädellä

Tyvisuoja
Routatartunta n. 1-2 cm maan sisään

PERUSSUOJA     - Lue lisää
Väri sininen

YKSIOSAINEN, KIINTEÄ, 100% SUOMALAINEN
KORKEUS 22 cm
YLÄHALKAISIJA 10 cm
ALAHALKAISIJA 12 cm
PAKKAUSKOKO 216 kpl/ltk ja 4.320 kpl/lava
HAJOAMISAIKA 6-8 vuotta

VALINTA
Kokoluokan 1-4 taimille
Esim. koivu, lehtikuusi, douglaskuusi, serbiankuusi, tervaleppä
Routatartunta muotoiltu leveäksi sivuille
Multa-, kivennäis- ja turvemaille (savelle hidas)
Korkeallekin lumimäärälle

ASENNUS
Suojan alareunassa sahalaita helpottamassa asennusta
Asennetaan taimen päältä maahan
Painetaan kaksin käsin edestakaisin kiertämällä
Suojan alaosassa olevat terät pehmentävät maata
Asennusnopeus 800-1500 kpl/päivä
Pienikokoiset taimet:
Suoja on nopea pujottaa taimen läpi
Antaa riittävästi ilmatilaa ja valoa esim. lehtikuuselle
Suurikokoiset taimet:
Pujotettaessa on isot oksat puristettava kädellä suppuun

Perussuoja
Routatartunta n. 1-2 cm maan sisään


AGRAMEN KOTIMAISET TAIMISUOJAT     - Lue lisää
  • 100% suomalaista osaamista
  • auringonvalossa (UV) hajoava materiaali (5-7v)
  • kehitetty Suomen vaativiin olosuhteisiin
  • valittavana neljä erilaista mallia
  • vedeksi sulava lumi pääsee pois tuuletusaukotuksen kautta
  • estävät pienten taimien hallatuhot
  • kartiomuoto antaa anteeksi maaston ja maanpinnan vaihtelun, joten muoto nopeuttaa suojien asennusta
  • väri auttaa löytämään pienetkin taimet ympäröivästä kasvillisuudesta
  • tuuletusaukotus viilentää taimea kevään auringon-paisteessa ja kesällä, koska lämmin ilma pääsee nousemaan ylös, kun alhaalta tulee korvausilmaa
  • kaikissa metsänhoitoyhdistyksissä neuvontamappi ja valintaohjeet
  • kartiomuoto auttaa suojan paikallaan pysymistä tuulisissa olosuhteissa ja tukee suojaa lumessakin
  • erilaisille maalajeille suunnitellut tartunnat pitävät suojat paikallaan
  • vähentää mekaanisen ruohontorjunnan tarvetta, koska ruoho ei pääse tukahduttamaan taimea

KOSKA TAIMET TULEE SUOJATA     - Lue lisää
Kaikkia istutettavia taimia ei kannata suojata, koska suojaus kannattaa aina tehdä arvioidun myyrätuhoriskin mukaan. Kultaiseksi ohjeeksi seuraava ohjeisto:

  • Karulle metsämaalle istutettaessa on myyrätuhoriski pieni ja tällöin suojausta ei kannata suorittaa.
  • Rehevällä metsämaalla oleva taimikko on jo myyrätuhoriskin alainen ja suojaus kannattaa tehdä harkiten. Jos alueella on aikaisemmin ollut myyriä niin suojaus kannattaa aina tehdä.
  • Peltojen vierustoilla olevat rehevät metsäkaistaleet tulee aina suojata koska myyrätuhoriski on suuri.
  • Peltojen ja niittyjen metsityksessä tulee taimet aina suojata, koska tuhoriski on kaikkein korkein.
  • Suojien käyttömäärää harkittaessa kannattaa ottaa huomioon suojattavien taimien hinta. Ohjeena on 1200 suojaa/hehtaari käytettäessä normaaleja puulajeja. Eli suojataan aina kolme neljästä taimesta. Jos myyrätuho tulee suojaamattomiin taimiin niin alueelle jää kuitenkin riittävä ja hyväksytty määrä terveitä taimia.

Istutettaessa kalliimpia taimia kannattaa suojata kaikki taimet.     - Lue lisää

Myyrien kesäsyönnin tuhoama taimi


Hyvin suojattu taimi

MITÄ SUOJAUKSESSA TULEE HUOMIOIDA     - Lue lisää
Taimisuojaa hankittaessa on huomioitava monia asioita jotka vaikuttavat asiaan.

  • Koska tuhoa aiheuttavat myyrät liikkuvat valtaosin maan pinnalla, on ensiarvoisen tärkeää saada suojattua taimen ja maan rajapinta. Tämä tarkoittaa sitä, että taimisuoja on ehdottomasti oltava vähän maan sisässä, jotta suojaus yleensä toimii. Lisäksi suojan on pysyttävä paikallaan. Eli taimisuojan alaosan halkaisija on oltava suurempi kuin istutettavan taimen paakun halkaisija. Jos liian pientä suojaa yrittää painaa maahan, se vaurioittaa juuristoa ja aiheuttaa taimen juromista tai kokonaan tuhoutumisen.
  • Istutuspaikan maalaji asettaa suojalle omat vaatimuksensa, koska maa-ainekset käyttäytyvät routiessaan erilailla. Ei voida kuvitella, että esimerkiksi turve- ja savimaalla voisi olla samanlainen suoja. Suojaa ei saa tukea erillisillä kepeillä, silloin kun maalaji on routiva, koska routa nostaa tukikeppiä. Tällöin nousee myös suoja ylöspäin ja antaa myyrille suoran pääsyn taimen luokse.
  • Skandinaavisten olosuhteiden takia taimisuojan tulee ehdottomasti olla tuuletettu. Ilman tuuletusaukotusta keväällä suoja sisällä lämpötila nousee liikaa ja verso voi aloittaa kasvun kun juuret ovat vielä jäisessä maaperässä. Tällöin taimi tuhoutuu/kuivettuu välittömästi. Lumesta sulava vesi pääsee myös poistumaan tuuletusaukotuksesta keväällä.
  • Taimisuojan on ehdottomasti oltava häviävää materiaalia, jotta se ei kurista kasvavaa tainta. Auringonvalon on päästävä paistamaan taimisuojaan, jotta UV-hajoava materiaali toimisi.
  • Tuulivastuksen tulee myös olla mahdollisimman pieni, jotta tuulen takia suoja ei kaadu ja vahingoita tainta.
  • Istutusalueen normaali lumimäärä antaa tietoa kuinka korkeaa suojaa tulee käyttää. Eli korkeammalle lumikuormalle tulee laittaa korkeampi suoja.
  • Tuhojen torjunnassa on muistettava, että myyrähuippu tulee jokaisen taimen herkkyysaikana.


Agramen taimisuojaperhe valmiina suojaamaan

Myyrätietoutta

Myyrätilanne Suomessa (Metlan sivusto)

MYYRÄTUHOT     - Lue lisää
MYYRIÄ on Suomessa 11 erilaista. Ne tunnetaan nimillä: metsämyyrä, punamyyrä, harmaakuvemyyrä, tunturisopuli, metsäsopuli, lapinmyyrä, piisami, vesimyyrä, kenttämyyrä, idänkenttämyyrä ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä peltomyyrä.

MYYRÄTUHOT ovat suurentuneet, koska teollisuuden lisääntynyt typpilaskeuma on rehevöittänyt metsämaita ja kesannointi on lisännyt myyrille sopivia pesimispaikkoja.
Nykyisin tuhot toistuvat noin kolmen vuoden välein, myyräkanta vaihtelee täten nousu-, huippu- ja romahdusvuosiksi. Suurin tekijä kannanvaihtelussa on viimeisten tutkimusten mukaan petolinnut ja petonisäkkäät. Koska kaikki taimet vaativat vähintään kolme vuotta kasvattaakseen myyrille kelpaamattoman kuoren, niin jokaisen taimen herkkyysaikana on myyrähuippu ja se on arka tuhoille.
Myyrätuhovaara on erittäin yleinen kaikkialla, suuri reheville maille suoritetussa metsänuudistuksissa ja suurin pellonmetsityksessä ja istutuksille aivan peltojen sekä niittyjen viereen. Suurimmat tuhot aiheuttaa peltomyyrä jolle puunkuori on toissijainen ravinto koska ruoho on sen primääriruokaa. Esimerkiksi koivuilla tuhot loppuvat, silloin kun siihen on kehittynyt valkoinen tuohipinta. Metsäntutkimuslaitoksen myyräennusteissa tärkein on peltomyyräkannan alueellinen esiintyminen.
Myyrien aiheuttamat vahingot voidaan erottaa talvi- ja kesätuhoihin.

TALVISYÖNTI ilmenee usein siten, että taimen runko on kalvettu ympäri kuorettomaksi tai runko on silputtu kokonaan. Lisäksi on vielä nk. piilosyöntiä joka on näykkäisynä taimen juurella. Myyrät syövät talvella eniten aivan taimen juuresta ja syönti vähenee ylöspäin mentäessä. Talvisyönti loppuu yleensä 15 cm korkeuteen maanpinnasta, koska luontaisesti myyrät pelkäävät nousta lähelle lumirajaa tai lumirajan yläpuolelle peläten niiden suurimpia uhkaajia, kuten pöllöjä, haukkoja tai kettuja. Kaikista myyrätuhoista tapahtuu talvella noin 35 % josta havaitaan vain noin puolet.

KESÄSYÖNTI tapahtuu useimmiten myyrän aivan pienenä näykkäisynä taimen juurelta, jolloin puun suojaava pintakerros menee rikki. Tähän kohtaan iskee home, sieni-itiötauti tai jokin muista infektiotaudeista. Valtaosaa näistä ei havaita ennen harvennushakkuuta. Harvennuksen yhteydessä havaittu myyrätuho on puun rungon sisuksessa oleva voimakas tummentuma, joka on lahoa ja arvotonta puuainesta. Täten ajoissa havaitsemattomasta tuhosta kertyy suuri vahinko. Kesäsyönnin takia vaurioituneista puista ei ikinä tule tukkipuita. Kesällä tapahtuneet tuhot tulee inventoida suojaamattomassa taimikossa joka syksy jos aikoo saada korvauksen vakuutuksesta tai Kemeran mukaisesti. Kesäsyönti on noin 65 % kokonaistuhoista.

Kaiken kaikkiaan myyrätuhoista 80 % on noin 2-3 cm korkeudella maanpinnasta ja vahingot loppuvat lähes täysin 15 cm korkeudella.

PELTOMYYRÄ     - Lue lisää

(Microtus agrestis)
Elinikä: Elää korkeintaan 2-vuotiaaksi


Tuntomerkit:
Harmaa tai harmaanruskea lyhythäntäinen myyrä. Selkäpuoli tummanharmaa, useimmiten selvästi ruskeaan vivahtava, kyljet hieman vaaleammat, vatsapuoli harmaa. Hännässä ei jyrkkää värirajaa. Nuoret yksilöt hyvin tummia. Ruumiin pituus 60-140 mm, häntä 1/3 osa ruumiin pituudesta, paino 10-80 g.

Elinympäristö: Elää hyvin erilaisissa ympäristöissä; niityillä, viljelysmailla, metsien laitamilla, jopa metsissä avohakkuilla, "pakettipelloilla", soiden laitamilla, tuntureilla, meren saarilla aina puuttomia ulkoluotoja myöden. Asustaa talvella lumen alla maan rajassa tai heinäladoissa, tulee joskus rakennuksiin.

Elintavat: Liikkeellä kaikkina vuorokauden aikoina, enimmin kuitenkin hämärässä. Tallaa ja nakertaa kasvillisuuden joukkoon käytäviä, mutta käyttää myös maanalaisia käytäviä, joita itsekin kaivaa. Ei juuri kiipeile. On erinomainen uimari.

Ravinto:
Ennen kaikkea heinäkasvien sekä tiettyjen ruohokasvien, varsinkin voikukan, vihreät lehdet ja varret, syksyllä myös vilja, joskus peruna. Hätäravintona kellastuneet kasvinosat, siemenet sekä pensaiden ja puiden kuori.

Lisääntyminen:
Vuodessa jopa 6-7 poikuetta, ensimmäinen toukokuun alussa. Poikasia 3-10. Nuoret yksilöt sukukypsiä jopa kolmiviikkoisina. Kannanvaihtelut suuria. Pesä tehty heinänkorsista ja lehdistä, pallomainen, joko kasvillisuuden suojassa, maan kolossa, kiven alla tms. suojapaikassa.

Jäljet ja jätökset: Lumen pinnalle tulevat hengitysreiät, halkaisijaltaan noin 2 cm, on suhteellisen helppo havaita. Lumijäljet samanlaiset kuin muiden myyrien. Jyrsimäjälkiä löytää puiden ja pensaiden rungoista maan rajan tuntumasta keväisin, samoin makkaramaisia käytäviä, joiden seinämät ovat silputtua kuivaa heinää. Silputtua ruohoa ja heinää on käytävien suulla.

METSÄMYYRÄ     - Lue lisää

(Clethrionomys glareolus)
Elinikä: Elää korkeintaan 2-vuotiaaksi, valtaosa alle vuoden.


Tuntomerkit:
Pieni, lyhythäntäinen myyrä. Selkäpuoli tummanpunaruskea, kyljiltä vaaleampi, harmaasävyinen, vatsapuoli vaaleanharmaa tai kellanvaalea. Väriraja kyljissä melko selvä, hännässä jyrkkä (häntä pohjoisessa usein tasavärinen). Korvat näkyvät selvästi karvan joukosta. Ruumiin pituus 60-120 mm, häntä 25-65 mm, paino 8-40 g.

Elinympäristö: Elää erilaisissa metsissä ja pensaikkoisilla niityillä ym. Asustaa syksyllä ja talvella myös asutuksen piirissä, jopa rakennuksissa.

Elintavat: Liikkeellä kaikkina vuorokauden aikoina, enemmän kuitenkin hämärissä ja öisin. Liikkuu enimmäkseen maassa ja maan koloissa, mutta kiipeilee välistä puissa. Ui hyvin.

Ravinto:
Käyttää monipuolista kasvisravintoa; tuoreita ruohoja, silmuja, kukintoja, siemeniä, marjoja, puiden ja pensaiden kuorta, joskus sammalta ja jäkälää, sieniä yms. Syö myös eläinravintoa, lähinnä hyönteisiä ja toukkia, linnun muniakin.

Lisääntyminen:
Vuodessa 2-4 poikuetta, jopa viisi, ensimmäinen touko-kesäkuussa. Poikueessa 4-9 poikasta, jotka tulevat sukukypsiksi viiden, kuuden viikon ikäisinä. Pesä maan kolossa, mättään kupeessa, joskus pensaassa tai puun kolossa.

Jäljet ja jätökset: Nakerrusjälkiä voi nähdä puiden rungoissa, etenkin nuorten taimien. Lumijäljet samanlaisia kuin muillakin myyrillä. Käytäviä ja ulostepapanoita on kasvillisuuden seassa.

VESIMYYRÄ     - Lue lisää

(Arvicola terrestris)
Elinikä: Elää enintään 2-vuotiaaksi


Tuntomerkit:
Useimmat yksilöt tummanruskeita, mustanruskeita tai lähes mustia. Tavataan myös ruskeanharmaita yksilöitä, jotka ovat vatsapuolelta melko vaaleita. Ruumiin pituus 110-210 mm, häntä 50-120 mm, paino 70-280 g.

Elinympäristö: Elää kesällä vesien rannoilla, syksyllä ja talvella kuivilla paikoilla, pelloilla, niityillä ja puutarhoissa.

Elintavat: Liikkeellä kaikkina vuorokauden aikoina, enimmäkseen kuitenkin hämärässä ja pimeällä. Vesien rannoilla kaivelee rantatörmään onkaloita ja käytäviä, ui paljon, sukeltaa taitavasti. Kuivilla paikoilla tekee maahan pitkiä ja monimutkaisia käytäväverkostoja, josta syntyneen mullan työntää maan pinnalle. Kerää varastoja.

Ravinto:
Vesikasvit, sarat, korte jne., viljelyksillä perunat ja juurikkaat sekä monet muut kasvit, puiden ja pensaiden juuret ja kuori, siemenet, marjat jne.

Lisääntyminen:
Vuodessa 2-5 poikuetta. Poikueessa 2-9 poikasta, jotka voivat olla sukukypsiä 3-4 viikon iässä. Pesä rantakasvillisuuden seassa, yleensä kuitenkin maakolossa, maakäytävän onkalossa tms. suojapaikassa.

Jäljet ja jätökset: Käytävien kaivamisesta syntyneet vinot multakasat ja kulku-urat nätävissä. Juurien nakertamisesta kuolleet puut ja pensaat voi nostaa maasta kuin kepit. Maakäytävistä voi löytää suuria peruna- ja juurikasvarastoja. Rannoilla saattaa nähdä koloja, syönnösjätteitä ja ulosteita.

MAAMYYRÄ=KONTIAINEN     - Lue lisää

(Talpa europaea)
Ei ole myyrä, ei tee tuhoja taimikoissa
Elinikä: Elää ainakin 4-vuotiaaksi


Tuntomerkit:
Ulkonäkö tyypillinen: tasapaksu ruumis, lapiomaiset etukäpälät. Selkä ja kyljet mustat, vatsapuoli hieman vaaleampi. Ulkokorvat puuttuvat; silmät hyvin pienet. Kuono vähän kärsämäinen, lihanvärinen. Ruumis 100-160 mm, häntä 25-45 mm, paino 40-120 g.

Elinympäristö: Asustaa tuoreissa metsissä, ei kuitenkaan kankailla eikä kosteikoissa. Suosittuja elinympäristöjä myös puistot ja pihamaat sekä niityt.

Elintavat: Elää maan sisällä kaivamissaan käytävissä, mutta käy myös maan pinnassa. Oleilee yksittäin, joskin voi käyttää tilapäisesti myös naapureiden käytäviä. Kykenee kaivautumaan hyvin nopeasti eteenpäin kovassakin maassa. Pystyy uimaan.

Ravinto:
Maassa elävät selkärangattomat, pääasiassa kastemadot. Kerää varastoja tekemällä madot puremalla liikuntakyvyttömiksi.

Lisääntyminen:
Vuodessa 1-2 poikuetta. Poikueessa 3-8 poikasta. Pesäkolo maan sisässä, vuorattu kuivilla heinillä ja lehdillä.

Jäljet ja jätökset: Maan pinnalle jää käytävien avaamisesta kekomaisia multakasoja.